torstai 25. maaliskuuta 2010

Liukuovien insinöörimäinen valinta


Jo remontin alussa päätimme purkaa asuntoon 50-luvulla rakennetut kaapit. Vanhojen kaappien tilalle päätettiin hankkia liukuovelliset vaatekaapit. Isompaan makuuhuoneeseen laitetaan kaksi 1200mm leveää kaappia sägyn molemmille puolille. Pienempään makuu huoneeseen laitetaan yksi kaappi samaan kohtaan, missä aikaisemminkin oli ollut kaappi.

Alusta asti oli selvää, että kaikkiin kiinteisiin kaappeihin tulee liukuovet. Sen jälkeen pitikin enää valita millaiset ovet. Aluksi näytti jo siltä, että valinta on helppo, mutta toisin kävi. Pienen huoneen osalta päätös oli kyllä onneksi helpompi. Sinne valitut ovet päätettiin tehdä 3-jaolla, joista keskimmäinen osa on väriltään musta ja kapeammat, ylä- ja alaosa ovat harmaasta lasista.

Isomman huoneen kaapinovien väristä väännettiinkin sitten kättä pidempään. Näidenkin kaappien osalta ovijako oli selvä: ovet jaetaan 3 osaan, josta keskimmäinen osa on isoin ja materiaaliltaan harmaata peiliä, mutta muiden osien ja kehyksen värin valitseminen olikin lähes ylivoimaista. Valintaan otettiin avuksi myös insinöörimäiset keinot. Eräänä iltana asiaa pohdiskellessamme teimme nimittäin mallikuvat kolmesta jäljelle jääneestä kombinaatiosta ja haimme kaappien välissä olevan seinän värin värikoodinkin Tikkurilan sivuilta. Suunnitteluiltaman lopputulos oli esillä olevat 3 kuvaa. Näistä ensimmäinen kuva oli kompromissiratkaisu, eikä miellyttänyt kumpaakaan. Toinen vaihtoehto oli minun suosikkini ja kolmas vaihtoehto taas vastapuolen suosikki. Minun perusteluni nro 2 hyväksi oli, että haluan ovista ennemmin eleettömät, koska mielestäni huoneessa kannattaa korostaa jotakin muuta kun kaapin ovia. Lisäksi harmaa oli mielestäni raikkaampi mustaan verrattuna. Vastapuoli sitävastoin argumentoi kaikintavoin mustan paremmuuden puolesta. Lopulta kuitenkin ovet oli pakko valita ja päädyimme vaihtoehtoon nro 2 eli oviin, joissa ylä- ja alaosa on harmaata lasia ja kehykset ovat alumiinin väriset.

Taistelu ei ollut kuitenkaan helppo, sillä saadakseni harmaat ovet, jouduin lupaamaan joitakin muita myönnytyksiä myöhäisemmässä vaiheessa. No pääasia, että lopulta ovet saatiin tilattua ja ne ovat valmiitakin joskus. Ainiin toki kaapeille tarvitsee myös päädyt. Niiden osalta todettiin suhteellisen nopeasti , että ovien mukana myytävät päädyt ovat turhan kalliita ja huonoja, joten jokin muu ratkaisu täytyi keksiä. Viimeisin vaihtoehto on Bauhausin myymät koivulevyt, jotka ovat kutakuinkin halutun kokoisia ja hintakin on inhimillinen, 77€. Tämän lisäksi koivun etuna on vaaleus, joka helpottaa pinnan käsittelemistä halutun väriseksi. Luultavasti tämä haluttu väri on kohtuullisen tumma molemmissa tapauksissa, mutta siitä enemmän sitten kun päästään toteutusvaiheeseen.

Parketin asennusta

Ihan vaan muutama kuva vielä, kun parketin asennus on lähtenyt hieman käyntiin. Pitkällisen pohdinnan tuloksena päätettiin jättää kuitenkin vanha linoleumi (tai vastaava) lattiaan kiinni ja latoa aluskate ja parketti tämän päälle. Lisäksi piti ylijäämäisellä muovimaton palalla paikata betonilla ollut kohta lattiasta, jossa aiemmat kiinteärakenteiset komerot olivat olleet. Lattia ei kuitenkaan tämänkään jälkeen ollut varsin suora ja koska vanhan muovimaton päälle olisi ollut vähän hölmöä lähteä valamaan tasoitusta, otettiin vanhan laminaatin alta purun yhteydessä paljastunut huopa hyötykäyttöön.


Lattia käytiin läpi linjarilla ja vatupassilla ja yritettiin passittaa alusta mahdollisimman suoraksi. Parketti kyllä sallii pienet poikkeamat, mutta aina on riski että parketti alkaa narisemaan askeleiden alla tai rakoilemaan, jos alusta ei ole suora. Huovalla saatiinkin alusta lähes passiin ja huovan ja parketin väliin tuleva aluskate tasoittaa poikkeamia entisestään.


Alla näkyy 45 asteen kulmaan asennettu aluskate, joka on suht tuhtia tavaraa perus solumuoviin verrattuna. Valmistusaineena on jonkinlainen puukuitu ja vahvuutta löytyy lähes sentti. Suomessa tuota myydään parqtex brandilla: http://www.isotex.fi/parqtex.htm

Tässä aluskatteessa on se hyvä puoli (ainakin paperilla) loistavien äänieristysominaisuuksiensa lisäksi, että kun paksuutta on riittävästi niin tuolla seassa kulkee mukavasti MMJ ja CAT6, eli sähköistys ja verkotus on suht helppoa.


Sitten ei muuta kuin parkettia pintaan. Parkettihan oli Upofloorin ympäripontattua tammiparkettia. Tässä kohtaa huomattiin, että miten ensiarvoisen tärkeää kovan parkettimateriaalin katkaisemisessa on oikeanlaiset terät sirkkeleissä. Ensimmäisen reunan lähtö jouduttiin sahaamaan käsisahalla, kun liian harva käsisirkkelin terä söi mennessään pinnan lähes sentin koloille. Vähän liian arvokasta materiaalia saunan pesään viskattavaksi. Bauhaus palveli ja nyt on jiirisirkkelissä negatiivihammastettu terä, josta on vielää paljon iloa johtokourujen sun muiden kanssa (pitäisi upota jopa alumiiniin). Samoin käsisirkkeliin tuli tiheähampaisempi terä, jolla työstöjälki on aivan eri luokkaa.


Kun taas työkalut oli kunnossa, niin homma alkoi sujumaan, kunhan vähän aikaa oli harjoitellut ponttauksen kanssa tarvittavia niksejä. Poikkeavien palojen kanssa tuhertamisessa (patterin kolot jne) kului suurin osa ajasta, mutta varsinainen lattiaan latominen oli suht rivakkaa, kun oikea systeemi löytyi. Huoneen pituus oli sellainen, että parketin pituuden perusteella ladottiin lankkua kahdessa ryhmässä. Uusi pariton rivi alkoi aina edellisen parittoman rivin jämällä ja vastaava parillisille. Tällä tapaa saatiin kivasti 50cm limitys vierekkäisten rivien välille ja hukka pysyi silti aivan mitättömänä.

Tässä yhteydessä myös vedettiin jo valmiiksi seinän läpi kaapelointeja. Ensimmäisestä huoneesta oli suunnitelmissa tulla työhuone, joten siihen päätettiin vetää sähkötaululta uusi MMJ johon sitten sähkösaneerauksen yhteydessä saa vikavirtasuojallisen dedikoidun sähköliitännän ATK:ta varten. Samoin huoneeseen tulee kaksi CAT6 vetoa, jotka mahdollistavat gigabitin linkin ristiinkytkennälle, jonne mahdollisesti tulee verkkolevyä tms sitten tulevaisuudessa.


Suunnitelma oli, että eteistilaan tulee laskettu ja paneloitu katto, jotta piuhat voi viedä sitten välikatossa nätisti katseilta piilossa. Tämä ratkaisu oikeastaan siksi, että sähkötaululta ja verkon ristiinkytkennästä lähtee yhteensä jopa kymmeniä piuhoja ympäri valmista asuntoa, joten massiivisten kaapelikouru.viritelmien katselu eteisessä ei houkuttanut. Nyt toivottavasti kaikki saadaan nätisti jemmaan. Bonuksena ehkä sitten saadaan kattoon upotetut valaisimet eteistilaan.

Kuitenkin, tässä yhteydessä porattiin eteisestä työhuoneesen nurkkaan läpivienti ja asennusliimalla asennuspuketn pätkä betonin sisälle helpottamaan piuhan vetämistä. Huoneen puolella kaapeli tuotiin alas kaapelikourua pitkin, vaikkakin tämä kyseinen nurkka jää juuri vaatekaapin sisälle, niin silti ajattelin että tehdään sekin nyt siististi, kun on mahdollisuus. Työhuoneen halki kaapelit sitten jatkavat parketin alla ikkunaseinälle, jonne tulee todennäköisesti pinta-asenteiset rasiat verkkopistokkeille sekä sähköpistokkeille.


Eteisen puolella kaapelit odottavat kiltisti nippusiteellä niputettuna jatkokäsittelyä. Toivottavasti arvio pituudesta osui suurin piirtein oikeaan, näitä kun ei oikein helposti jatketa :)

Yhtiökokous

Tuossa taannoin männäviikolla oli taloyhtiössämme infotilaisuus alkavasta putkistosaneerauksesta sekä samassa yhteydessä yhtiökokous. Eli sinne siis kuulemaan mitä tuleman pitää. Meidän asunnossamme putkiston osalta remontti alkaa vasta kesällä, joten tässä ei sen suhteen ole vielä kiirettä pidetty, mutta koska suunnitelmat märkätilojen uusimisesta ovat varsin kokonaisvaltaiset, täytyy niistä suunnitelmat saada jo hyvissä ajoin urakan suunnitelmien mukaan.

Infotilaisuudessa oli koko kaarti paikalla: urakan valvoja, urakoitsijan edustaja (LVI Toikka), sähköalirukaoitsijan edustaja (Sähkö-Ansio), arkkitehti, LVI-suunnittelija sekä jotain varsinaista työmaan henkilökuntaa. Asioita käytiin läpi, että mitä remontissa tehdään, mitä siinä ei tehdä ja missä aikataulussa mennään. Paljon oli myös meillä listalla kysyttäviä asioita ja välillä tuntuikin että allekirjoittanut oli melkein yhtä paljon äänessä kuin varsinaisesti huoneen edessä olleet.

Kuitenkin, ainakin seuraavia osa enemmän ja osa vähemmän mielenkiintoisia asioita ja muistiin pantavia selvisi:
  1. Urakan yhteydessä asennetaan myös ovipuhelimet
  2. Asuntoon vedetään yleiskaapelointi jakokeskukselle asti (100M netti, here we come)
  3. Samoin uusi antennikaapeli tulee jakokeskukselle
  4. Aiemmin on ollut ainoastaan yksi vaihe tuotuna asuntoon, nyt tulee kolme, mikä oli edellytys myös kiukaan asentamiselle
  5. Putkistosaneerauksessa viemäreitä ei laiteta alakerran välikattoon, vaan viemärit viedään välipohjassa
  6. Tästä seurauksena kattoa ei lasketa, katon pintakäsittelyksi ilmeisesti maalaus
  7. Roskalavoja on mahdollista käyttää oman purkujätteen vientiin, kunhan asiasta sopii urakoitsijan kanssa
  8. Vesikiertoista lattialämmitystä ei voi laittaa, LVI-suunnittelija ainakin oli tätä mieltä
  9. Sauna onnistuu, korvausilma täytyy miettiä/selvittää
  10. Putket tulee pinta-asennuksena
Talossa on nyt myös nähtävillä näyttely käytettävistä saneerauskalusteista. Täytyy sanoa, että tässä on nyt vajaan kymmenen vuoden sisään nähnyt neljä putkiremonttia ja aina ne kalusteet ja laatat tuntuu olevan täsmälleen samat. Idoa ja Orasta. Ja karseinta peruslaattaa, mitä keramiikasta on ikinä tehty. Onneksi meillä sattui jo sopivasti tarjouksesta mukava seinälaatta ostoskoriin ja lattialaattaa vielä haetaan, mutta siitäkin on jo jonkinlainen konsensus olemassa.

Tällä kertaa oli kylläkin valtavirrasta poiketen varsinainen hirvitys valittu kuivauspatteriksi. Kyseinen tuote on Alcutermin valmistama ja löytyy: http://www.alcuterm.fi/suihkuelementit.html

Varsinaisesti en osaa sanoa, kenen mielestä tuo olisi hieno ja tyylikäs. Ehkä jonkun. Joka tapauksessa, tuollaista avaruuslaivaa ei meidän kylpyhuoneeseen asenneta.

Kaikista kalusteista pyydettiin korvaushinnat näkyviin, mutta niitä ei ole vielä näkynyt. Lisäksi kuulemma taloyhtiö on kilpailuttanut urakoitsijalta jonkinlaisen tuntihinnan lisätöille. Jää nähtäväksi, minkä suuruinen se on. Täytyy sanoa että ainakin sähköurakoitsijan könttähinnat valaisinten ja pistokkeiden asentamisesta olivat taas sitä luokkaa, että väkisinkin pistää harkitsemaan että oisko sittenkin pitänyt käydä se ammattikoulun sähköpuoli.

No ei voi mitään, täytyy yrittää itse tehdä mahdollisimman pitkälle ne työt, mitkä vain pystyy.

Lisäksi apuna on sitten viime kädessä valtion tarjoama projektiapu, eli kotitalousvähennys. Käytännössä ollaan budjetoitu, että vähennyksen maksimimäärä voidaan teetättää työtä ulkopuolisilla, eikä missään tapauksessa enempää, mutta onhan sekin jo melkoisen mittava summa. 6 000€ on maksimivähennys (kahdella hengellä) verotuksessa ja tähän vähennykseen pitäisi töitä teetättää 10 332€ edestä. Se on pitkä penni se, joten kovasti kuvittelen että alle sen jäädään reilusti.

Infotilaisuuden jälkeen oli vielä sääntömääräinen yhtiökokous, jossa käsiteltiin tilinpäätös ja vastuuvapaus-asiat. Tämä kiinnosti huomattavasti pienempää osaa, kuin infotilaisuus.

Kuriositeettina voitaneen sanoa kokouksen jälkeen eläkeläisen suusta kuultuna: "on se hyvä että saatiin nuo edistyksen jarrut pois hallituksesta". Lausunnon antaja oli ehkä noin arviolta 30v vanhempi kuin se henkilö, jota annettu lausunto koski. Epäilimme, että tämä vanha herrasmies oli melko varmasti eläkkeellä oleva (diplomi)insinööri.

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Kylpyhuoneremontin suunnittelua



Lauantai-illalle oli sovittu treffit Helmin ja Jukkiksen kanssa. Tarkoituksena oli syödä hyvin ravintola TEMPO:ssa, jossa oli hämmentävä tarjous: kaksi pääruokaa yhden hinnalla. Kerrankin syöminen oli Suomessakin järkevissä hinnoissa, paitsi me kyllä onnistuttiin juomaan sitten sen säästetyn rahan edestä. No jottei menisi liiaksi ruokablogin puolelle, niin keskityn tässä enemmän siihen mitä syömisen jälkeen tapahtui.

Eli ruuan jälkeen rupesivat kynät sauhuamaan (no mun kynä ei kyllä ikinä sauhua, koska en osaa piirtää), kun vähän yhdessä pohdittiin, mitä tulevan asunnon kylpyhuone-saunalle oikein pitäisi tehdä. Tilan isoimpana ongelmana on varmaan se, että tila rajautuu kahdelta sivultaan vain n. 2 metriä korkeaan kattopalkkiin. Kattopalkin alle ei oikein kaikkia elementtejä voi sijoitella, joten vaati hieman aivopähkinöintiä, miten pienen kylppärin neliöt saadaan järkevimmin käyttöön.

Ilmeisesti Helmi sai riittävästi ideoita, koska jo sunnuntai-iltana sähköpostiin kolahti suunnitelma tilasta. Mielestäni pohjakuva näytti oikein toimivalta, ja sitä hieman viilailemalla meille tulee aivan loistava kylpyhuone-sauna! Kiitos Helmi jo nyt. :)